Savolaiset hämäläistyvät

Elettiin vuotta 2006. Jukka oli juurivoittanut puolustajana HPK:n ensimmäisen suomenmestaruuden, mutta seuraavaksi kahdeksi kaudeksi hän oli lähdössä pelaamaan Oulun Kärppiin. Perhe jätti haikein mielin Ruununmyllyn rivitalokotinsa. – Ihastuimme paikkaan, se tuntui niin rauhalliselta, kuin maalla olisi asunut. Tytöt, Elviira ja Eerika, ehtivät aloittaa päiväkodin tien toisella puolella, Jukka ja Sanna kertovat. Talo, missä Laamaset asuivat, oli Rantanen & Ketonen -firman rakentama. Jukka mainitsi ”Ketsa” Ketoselle, että jonain päivänä perhe vielä muuttaa Hämeenlinnaan, ja pyysi tätä ilmoittamaan, jos sopiva kodinsija heille tulisi tarjolle.

Talo hakusessa

Kahden vuoden Oulun-keikan jälkeen Laamaset palasivat Hämeenlinnaan, kun Jukka tuli neljän vuoden sopimuksella Kerhoon. – Haimme tonttia tai taloa noin vuoden ajan, mutta mikään katsomamme ei tuntunut omalta. Kun olin tehnyt sopimuksen HPK:n kanssa, Ketsa soitti, että entisen kotimme viereen aletaan rakentaa uutta rivitaloa ja voimme piirtää toiveemme paperille. Saimme suunnitella 149 neliön asuntomme ihan alusta alkaen itse, he kertovat. Pariskunnasta kumpikin on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa omakotitalossa, mutta nyt he ovat vannoutuneita rivitaloasujia. – Kun itse ei osaa rakentaa eikä huoltaa taloa, rivitaloasunto on paras. Siinä on kuitenkin sopivasti pihaa ja terassia. Omaa pihaa emme vaihtaisi mihinkään. Tykkäämme myös matkustella, joten siinäkin mielessä rivitalo on parempi kuin omakotitalo. Kun Laamaset asettuivat toisen kerran Hämeenlinnaan, perheeseen oli syntynyt kolmas lapsi, Elmeri-poika, joka on nyt kuusivuotias. Kymmenvuotiaat kaksossisaret osaavat jo huolehtia pikkuveljestään vaikkapa ulkoleikeissä.

Turvallista arkea

Hämeenlinnassa Laamaset arvostavat ennen kaikkea turvallista ja rauhallista arkea. Kaikki tarvittava on lähellä, ja myös lasten harrastuksiin meno jäähallille ja Pullerille sujuu nopeasti. Elviira ja Eerika ovat juniorijalkapalloilijoita, Elmeri harrastaa sekä jääkiekkoa että jalkapalloa. Ruununmylly kuulostaa Laamasten mukaan melkeinpä lapsiperheen paratiisilta. Asuinalue on rauhallinen, luonto on lähellä, kavereita riittää, eikä kouluun ja päiväkotiin ole matkaa kuin sata metriä. Uimarantakin on vain 400 metrin päässä. – Kauppaan on lähdettävä autolla, mutta niin viisihenkisen perheen on joka tapauksessa tehtävä. Pienessä kaupungissa arki on helppoa.

Kolmetoista muuttoa

Jukka ja Sanna ovat asuneet yhdessä kolmessatoista eri asunnossa kahdeksalla paikkakunnalla. Jukan kulloisenkin kiekkoseuran mukaan perhe on kiertänyt muun muassa Kokkolan, Porin, Tampereen ja Jyväskylän. He naurahtavatkin olevansa monissa liemissä keitettyjä. Nyt Laamaset ovat löytäneet Hämeenlinnasta tukikohdan, josta he eivät enää mieti pois muuttamista. – Tuli aika antaa lapsille juuret ja pysyvyyttä. Ehdin jo kaivata sanaa koti, ja nyt meillä on koti, lastenhoitajana Katuman päiväkodissa työskentelevä Sanna iloitsee. Kivat ihmiset ympärillä ovat saaneet Laamaset tuntemaan olonsa entistä kotoisammaksi. – Varsinkin lasten kanssa pääsee hyvin sisään paikkakuntaan. Aina emme enää edes muista, että olemme muualta kotoisin. Hämeenlinnassa on hyvä olla.

Pallokerho

Vuosi sitten keväällä Jukka lopetti pitkän pelaajanuransa melko nuorena, vasta 36-vuotiaana. Hän siirtyi HPK:ssa saman tien toimiston puolelle myyntipäälliköksi. Lisäksi hän opiskelee Vierumäellä liikunta-alan johtamisen ja kehittämisen korkeakoulututkintoa. – Olen nauttinut jokaisesta päivästä. Inhohimo ohjautuu työssä nyt hiukan eri asioihin. Uusia asioita on paljon, ja joskus illalla vähän korvat soi, mutta kun siitä tykkää, se ei käy raskaaksi. On mukava olla ihmisten kanssa tekemisissä, hän hymyilee. Jukan uudesta elämänvaiheesta on nauttinut myös perhe, sillä enää ei muidenkaan tarvitse elää tiukasti pelien tahtiin. Nyt lapset voivat kutsua pelipäivisin kavereita kylään ja iskä on lauantai-iltaisin kotona. Koko perhe käy yhä myös Kerhon peleissä ainakin viikonloppuisin. He ovat aistineet, että Hämeenlinna elää ja hengittää jääkiekosta. Muualta tulleena he eivät voi ymmärtää, jos joku ei kaupungissa ole rinta rottingilla HPK:sta. – Mitä ihmisille tulee mieleen ensimmäisenä Hämeenlinnasta? Kyllä se on HPK. Miksei olla siitä reilusti ylpeitä, Jukka ja Sanna pohtivat. – HPK:ssa yritämme aidosti tuottaa iloa, mukana elämistä ja läsnäoloa ihmisille. Valtavan hyvä asia on se, että saimme tällä kaudella yleisöennätyksen, Jukka lisää.

Teksti ja kuva: Lea Karmala