Iittala asukkaiden kertomana

Iittalan löydät myös Instagamista @visitiittala ja Facebookista /IittalanLasimaki

Koululaiset kertovat:

Tutustu Iittalan yhtenäiskoulun oppilaiden videoiden avulla Iittalaan

Koululaisten kehitysideat sinkoilivat Iittalassa

 

Iittalan kyläpyörät

Iittalan kyläpyörähanke (Village Bikes) sai alkunsa Iittalalaisen äitiryhmän aloitteesta. Taustalla oli tarve tarjota vierailijoille mahdollisuus tutustua Iittalan tarjontaan kätevästi liikkuen laajemmalla alueella kylämme keskustaa.

Iittalan yhtenäiskoulu lähti innolla mukaan hankkeeseen, tuunaamaan fillareista liikkuvia, nimellä ja tarinalla varustettuja kulkupelejä. Pyörät saatiin lahjoituksena paikalliselta Maalaiskirppikseltä sekä yksityiseltä lahjoittajalta. Maalit pyörien kunnostamiseen lahjoitti Iittalalainen Vainion Automaalaamo, pensselit saatiin RTV:ltä, Pyörien huoltotarvikkeet Puuilosta ja lisävarusteet Motonetilta. Oli mukava nähdä, miten kaikki lähtivät ilolla mukaan.

Hankkeen tavoitteena on testata ja kehittää uutta tapaa tarjota liikkumispalveluja. Kesän aikana pyöriä huolletaan tarpeen mukaan sekä varmistetaan, että ne ovat kaikkien käytettävissä, niille varatuilla pysäkeillä. Nämä pysäkit sijaitsevat uudella Iittalan taideasemalla (rautatieasema), Lasimäellä sekä Naivistien pihamaalla. Kokeilusta kerätään kesän aikana palautetta sekä vierailijoilta että paikallisilta yrittäjiltä. Pyörät ovat käytössä kesäkuusta elokuun loppuun, jonka jälkeen ne siirretään talviteloille odottamaan mahdollisuutta lähteä liikenteeseen taas seuraavana kesänä.

Pyörät otetaan juhlallisesti käyttöön Iittalan taideaseman avajaisten yhteydessä 9.6. Toivottavasti pyöristä on iloa mahdollisimman monelle ja ne ilahduttavat kaikkia, sekä kyläläisiä että vierailijoita.

Kyläpyörät – nimet ja identiteetit 
Suunnittelu & toteutus: Iittalan yhtenäiskoulun 3A-luokka

fillari nro 1
fillarin väritys: sininen
KIMALLE (suom.), GLITTER (engl.)
Kimalle on syntynyt avaruudessa. Hän on 17-vuotias. Hän pitää matkailusta ja vierailee toisinaan syntymäpaikassaan. Hän on hyvin iloinen saadessaan palvella turisteja maan päällä.
Glitter was born in space. She is 17 years old. She loves traveling and sometimes she visits her birth place – space. Glitter is so happy to help tourists on Earth.
Merinna, Adella, Tilda, Teddy, Rasmus ja Paavo

fillari nro 2
fillarin väritys: pastelli
VAAHTIS (suom.), MARSHMALLOW (engl.)
Vaahtis on syntynyt karkkimaailmassa. Hän on kaksivuotias pikkutyttö. Vaahtis rakastaa yli kaiken syödä karamellejä. Hänen suosikkiharrastuksensa on karkkilätkä.
Marshmallow was born in Candyland. She is a 2-year-old little girl. Her favourite hobbies are eating candy and playing candy-hockey.
Aada, Laura, Otso, Heikki, Vilma ja Leevi

fillari nro 3
fillarin väritys: keltainen
MAAKIITURI (suom.), ROADRUNNER (engl.)
Maakiituri on onnellinen kuusivuotias poika. Hän on nopea liikkeissään ja kiva ihmisille. Häntä on pienenä kiusattu, sillä hän oli yksivärinen. Parhaan kaverin avustuksella kiusaaminen saatiin loppumaan. Maakiiturin suosikkitekemiset ovat jalkapallo ja polkupyöräily.
Roadrunner is one happy boy. He is six. He is a fast mover and nice to people. Roadrunner was bullied before because of his color – he is single-color. Luckily his best friend helped him to make the bullying stop. Roadrunner loves european soccer and cycling.
Aatu, Ilmari, Milla, Ronja, Veeti ja Lucas

fillari nro 4
väritys: sateenkaari
POWERI (suom.), POWER (engl.)
Poweri on syntynyt menneisyyden sateenkaaressa vuonna 1718. Hänen ensimmäinen omistajansa oli aina hyvin väsynyt, eikä jaksanut kannustaa Poweria. Itse asiassa hän myi Powerin eräälle naiselle. Uuden omistajan hellässä hoivassa Powerista tuli taas iloinen. Hän alkoi käydä salilla ja hänestä tuli kuuluisa!
Power was born in the rainbow of the past. The year was 1718. Her first owner was always very tired, so he couldn’t support Power enough. In fact he sold Power to a lady, who helped Power to blossom. Power started hitting the gym and she became famous! 
Kerttu, Nuutti, Kasimir, Sofia, Lahja ja Santeri

Ensimmäinen kyläpyörä Kimalle (Glitter) valmiina liikenteeseen. Tekijöinä Iittalan yhtenäiskoulun 7B-luokka Kaikki neljä kyläpyörää lähteävät liikenteeseen Iittalan taideaseman avajaisten yhteydessä eli 9.6. alkaen.

Kyläpyörä nro 3, Vaahtis (Marshmallow), on valmiina matkaan. Pyörän taituroivat Iittalan yhtenäiskoulun 8 A ja B -luokan oppilaista koostuva ryhmä. 

Kahden sillan lenkki

Iittalan kylä on ollut tunnettu kautta aikojen moottoritien varrella palvelevasta Shell-huoltoasemasta, lasitehtaan miljööstä ja kultasuklaasta. Iittala pitää kuitenkin sisällään valtavasti muutakin tarjottavaa – monimuotoisen luonnon, kulttuurihistoriallisia paikkoja ja ainutlaatuisia mahdollisuuksia liikkua luonnossa niin jalkaisin, hiihtäen ja pyörällä kuin vesiteitse.

Mukava ja helppo tapa lähteä tutkailemaan Iittalan ympäristöä on kiertää niin sanottu  kahden sillan lenkki. Reitti tarjoaa rauhallisia maalaismaisemia ja kauniita vesistönäkymiä. Se alkaa Iittalantieltä kääntyvältä Unostentieltä, jota pitkin kuljetaan Äimäjärveä kohti. Ensimmäisen sillan kohdalla on mukava hengähtää hetki ja katsella näkymiä, mm.oikealla puolella sijaitsevaa Kuparisaarta, sekä vesilintuja ja mahdollisia kalastajia.

Pienen paussin jälkeen reitti jatkuu edelleen Unostentietä pitkin kohti vasemmalle kääntyvää Pyölintietä. Ennen Pyölintielle kääntymistä voi havaita, että maisema alkaa vähitellen nousta, eikä ihme, sillä kauempana rinteessä puuston alla lepää kovaa kiviainesta – Kalvolan graniittia, jota on käytetty mm. eduskuntatalon julkisivun ulkoverhoilussa. Pyölintietä pitkin kulkiessa voi ihastella edessä avautuvaa peltomaisemaa sekä laiduntavia hevosia. Hyvällä onnella saattaa saada havaintoja myös luonnon eläimistä. Pyölintie päättyy Kotkajärventiehen, josta käännytään taas vasempaan ja sitä pitkin kuljetaan takaisin kohti Iittalan keskustaa.

Aukean jälkeen kulkee silta Äimäjärven ylitse. Vasemmalle puolelle katsottaessa voi havaita Iittalan lasitehtaan rakennukset vastakkaisella rannalla ja oikealla puolella sijaitsee uimaranta. Jos lenkin jälkeen riittää vielä virtaa, voi lopuksi käydä testaamassa kuntoa Iittalan urheilukentällä tai pulahtaa virkistävälle uinnille viereiseen Iittalan uimarantaan, jonne pääsee heti sillan jälkeen oikealle kääntymällä.

Loppupuolella lenkkiä voi miettiä, eteneekö suoraan Kotkajärventietä vai kääntyykö sorapintaiselle Sepänkaarre-tielle. Jälkimmäisen valitessa pitää kääntyä ennen peltoaukeaa vasemmalle ja edetä sitä niin kauan, että tulee jälkeen Kotkajärventielle.

Kahden sillan lenkin pituus on noin 7 kilometriä. Pääosin reitti on lenkkeilijälle soratien ja maantien laitaa. Uimarannan kohdalta Unostentien alkupätkään asti lenkkeilijän käytössä on pyörätiet ja suojatiet.

Jos siis haluat kokea aitoa maalaismaisemaa ja kauniita vesistönäkymiä, lähde kiertämään kahden sillan lenkki yksin tai yhdessä. Halutessasi voit ottaa mukaan vaikka termarillisen kahvia.

Teksti ja kuva Outi Vinkki ja Anni Knuutila

 

Siisti Iittala

Iittalassa on iso joukko aktiivisia toimijoita, jotka edistävät yhteistä viihtyisyyttä kylässämme. Siisti Iittala on yksi jo varsin mittavaksi kasvanut hankkeemme. Tempaus toteutettiin tänä vuonna jo kolmannen kerran. Siisti Iittala viikonlopun aikana siivosimme jälleen Iittalan keskustan kesäkuntoon, raivasimme talkoovoimin keskustan pääväylän pusikot sekä starttasimme kesän peräronttikirppikset. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta.

Iittalan yhtenäiskoulu on ollut alusta asti mukana tempauksessa. Koululaiset ovat tehneet merkittävän työn kylän siistimisessä, samoin monet paikalliset yhdistykset. Hämeenlinnan kaupunki on omalta osaltaan tukenut tätä tarjoamalla siivoustarpeet sekä kuljettamalla roskat pois. Siisti Iittala on hyvä esimerkki siitä, miten yhdessä kaupungin ja asukkaiden kanssa voidaan rakentaa hedelmällistä yhteistyötä. Yhdessä tekeminen saa aikaan muutoksia pikkuhiljaa mutta varmasti. Tänä keväänä lumen alta paljastui vähemmän roskainen Iittala. Tästä on hyvä jatkaa!

Seija Rantonen
Iittalan omakotiyhdistys

 

Vanhan Pappilan pihamaalla

Kesäaamuisin linnunlaulu yltyy sademetsälukemiin, kokemus on joka kertainen ihme pitkän talven jälkeen. Pihamaan havupuut ja varsinkin toistasataavuotta vanhat kuuset antavat linnuille suojaa ja samalla koko Pappilan puutarhalle pohjoisen tuulilta – ilmeisesti linnut arvostavat näiden vanhojen havupuiden säilyttämistä. Rakennuksia reunustavat vaahterat, lehtikuuset, koivut ja kuuset, osa niistäkin varmasti 1800-luvulta. Pappilan puutarhaa on raivattu kymmenisen vuotta villiintyneestä pensaikoista taas avaraksi ja valoisaksi, sopivaksi nurmelle ja hedelmäpuuistutuksille.

Puutarhan laitamilla on vesisuonia aivan pinnassa ja ne on valjastettu kosteikkokäyttöön. Sammakkolammen tekeminen oli helppoa ja sen elämää on hauska seurata läpi vuoden. Suuren tontin laitamia hoidetaan luonnon ehdoilla, eikä ihan kaikkea siivota pois: risut ja suuremmatkin oksat jätetään lahopuiksi tai kerätään kasalle pieneläinten talvisuojiksi. Nämä toimenpiteet ovat lisänneet selvästi esimerkiksi juuri lintujen määrää.

Edellisvuonna osallistuimme Miljoona linnunpönttöä-kampanjaan laittamalla yli 50 pönttöä tälle kahden hehtaarin alueelle. Se oli hauskaa, ja aiomme jatkossakin lisätä pönttöjen määrää, vaikka ehkä todellista tarvetta ei enää olisi – tänä vuonna ajattelimme panostaa pöllöpönttöihin.

Hoidamme suurta puutarhaa ja pihamaata luonnon ehdoilla – aina jokin osa on luonnontilassa ja saa kasvaa vapaasti. Joillekin alueille on kehittynyt reheviä niittyjä, jotka kukkivat runsaasti nyt kun villiintyneet pensaat ovat väistyneet ja valoa pääsee taas aivan maanpintaan asti: vanhat siemenpankit löytyvät. Mukavana lisänä on tietysti villiyrtti –trendi, joka sallii pihamaan koiranputket ja nokkosalueet – voikukkapellotkin ovat nyt trendikkäitä.

Puutarhastamme on kehittynyt viimevuosina kevätpuutarha, joka siis on parhaimmillaan ennen juhannusta. Jo useiden vuosien ajan puutarhaan on istutettu satoja kukkasipuleita, joista on ihana nauttia keväisin. Joka vuosi tosin aina jotain hävikkiä tapahtuu jänisten tai myyrien vuoksi, mutta sehän on vain hyvä syy taas suunnitella uutta! Puutarhan hoidosta on kehittynyt rakas harrastus, jossa voi toteuttaa itseään vapaasti ja samalla nauttia luonnon monimuotoisuudesta.


Kuva: Harakankello valtasi nurmen vuonna 2016.

Pappilan puutarha elää nyt muutoksessa – taide tulee julkiseksi osaksi puutarhaa. Piha-alue on avoinna yleisölle ja siitä toivotaan kehittyvän jokavuotinen elävä osa Iittalan Pappilan Taidekesää aina elokuulle asti. Pappilan puutarha on mukana myös valtakunnallisessa Avoimet Puutarhat – tapahtumassa sunnuntaina 1. heinäkuuta, jossa sadat yksityiset puutarhat ovat avoinna vierailijoille kautta maan. Olisipa hienoa, jos saisimme tulevaisuudessa Iittalasta useita puutarhoja mukaan! Tämän vuotinen teema sopiikin mainiosti myös Pappilan puutarhaan: ”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen.” Joskus keskeneräisyys voi olla kiinnostavampaa, kuin täydellisyyden tavoittelu.

Tervetuloa meille – nauttimaan taiteesta, linnunlaulusta ja villistä ja rehevästä puutarhasta luonnon ehdoilla.

M. Arohonka

 

Paluumuuttajan arkea

Kevät tulee, mietin, kun Hämeenlinnasta kotiin ajellessani aurinko mollotti suurena taivaanrannassa vielä 20:30. Linnuista olen kuullut jo kiurun ja peipon ja luntakaan ei ole enää monta metriä pihalla. Purot virtailevat ja pikkuhiljaa lämpenee. Seitsemän aikaan olin jo hereillä ja katselin auringon nousua makuuhuoneen verhon läpi. Kissatkin heräsivät naukumaan aamupalaa.

Paluumuuttajan näkökulmasta Iittalassa on paljon hyvää. Aikaa, rauhaa ja tilaa, enemmän ainakin kuin ennen, pääkaupunkiseudulla ja Tampereella asuessani. Vuodenaikojen seuraaminen, luonnon läheisyys ja kiireettömyyden tuntu on vaikuttanut positiivisesti elämänlaatuun. Iso ja ihana vanha talomme junanradan kupeessa pihoineen antaa mahdollisuuden jos jonkinlaisiin harrastuksiin. Rakensimme jopa kasvihuoneen, tosin hieman liian pimeään paikkaan ja odottelen innostuneena kesää ja mitä mahdan keksiä tänä vuonna pihaa koristamaan. Iso talo on sinällään jo eräänlainen harrastus, mutta se myös helpottaa jo olemassa olevien ja uusien harrastusten toteuttamista. Historianelävöittäjänä keksin koko ajan uusia asioita mitä haluan vähintään kokeilla; lankojen luonnonvärjäystä, saviuunin rakentamista, lasihelmien tekoa ja koirankarvan kehräämistä.

Suksetkin on tullut kaivettua naftaliinista. Iittalassa on erinomaiset ladut ja äimäjärven kaunis selkä kutsuu aurinkoisena talvipäivänä hiihtämään jopa minunlaiseni sohvaperunan. Kuparisaaressa aivan lähellä on laavu, jolla voi keittää kahvit ja paistaa makkaraa ja ladut jatkuvat pitkälle järven poikki. Olen jopa ajatellut soutuveneen hankintaa, jotta pääsisimme kesällä soutelemaan ja katsomaan lumpeita järven toiselle puolelle.

Kun olimme ostaneet talomme radan vieressä ja ajelin alas Iittalaan tulevaa mäkeä, mietin, että mitä ihmettä tulikaan oikein tehtyä, onko tässä mitään järkeä. En ollut ajatellut palaavani Iittalaan ja tänne muutto kävikin oikeastaan puoli vahingossa monen sattuman kautta. Talo ikään kuin hyppäsi vastaamme ihan puskista ja siinä se meidän koti sitten olikin. Vaikka vanha talomme oli vielä myymättä Tampereella ja kaikki ihan sekaisin, pääsimme kuitenkin kesäkuun alussa 2015 uuteen kotiimme. En ole katunut muuttoa kertaakaan. Olen löytänyt jopa uusia ystäviä ja kavereita täältä Iittalasta ja tullut tutuksi monen paikkakunnalle muuttaneen kanssa. Iittalassa vaikuttaa tällä hetkellä olevan aktiivinen tuulahdus reippaita ja tekeviä naisia, joiden kanssa aika kuluu kuin siivillä. Tänne on ollut mukava tulla takaisin ja viihdymme koko perhe kissoinemme pönttöuunien lämmössä.

Pihla Rostedt, CEO
Stellarion Oy

 

Paikka auringossa

Tulimme Iittalaan talon perässä. Uusi ”paikkamme auringossa” vastasi niin hyvin toiveitamme kotielämän olosuhteista, ettei tuntunut olevan kovin suurta merkitystä, millä kohtaa Hämettä se sattuu sijaitsemaan. Nyt, asetuttuamme aloillemme, olen tosi iloinen, että tulimme juuri Iittalaan.

Aikaisemmin tiesin Iittalasta tuote-brändin ja Shellin, en edes tuntenut Naivistien kesänäyttelyä jonka moni tutuistani (ihmetyksekseni) nimesi. Sen verran sentään kartoitin palveluita etukäteen, että tiesin Iittalan päiväkodista ja ala- ja yläkoulusta. Ei siis huolta lasten koulunpolkujen suhteen.

Olin yllättynyt, että päiväkodista tarjouduttiin tulemaan meille kotiin käymään, jotta hoitaja voi tutustua lapseen hänen omassa ympäristössään. Se oli myös lapsistamme tosi kivaa. Kun kävimme tutustumassa itse päiväkotiin, niin valoisa ja moderni päiväkotirakennus sekä lasten ja hoitajien ystävällisyys jäivät päällimmäisiksi mieleen.

Ennen muuttoamme totesin, että Iittalan juna-asemalta näkyi pääsevän paikallisjunilla pohjoiseen ja etelään. Hämeenlinnan juna-asema IC- ja Pendolino -yhteyksineen olisi nopean automatkan päässä. Töissä käynti Helsingissä siis onnistuisi. Ja niinhän se on sujunut. Sukulaisetkin ovat päässeet helposti liikkumaan tänne. Riski on olemassa, etteivät lähde ollenkaan pois. Iittalan keskustassa sijaitsevan Lasimäen tapahtumat, myymälät ja kiva miljöö ovat myös vetonaula.  

Odotan innolla maamme ensimmäisen taidejuna-aseman avautumista, se on hieno idea. Innovatiivista ja innostunutta henkeä täällä tuntuu olevan ja toimivaa yhteistyötä. FB-ryhmien kautta olen päässyt kivasti sisälle paikallisiin tapahtumiin ja heti osalliseksi myös Iittalan kehittämiseen.
Paikan päällä olemme tutustuneet Iittalan keskustaan, jossa sijaitsee päivittäistavarakaupan, kioskin, pankin ja apteekin lisäksi hyvinvointikeskus Sauvola. Siellä on aulassa itsepalvelukirjasto ja lounasravintola jossa käyvät syömässä myös kiinteistön palvelutalossa asuvat vanhukset. Yhteisöllinen paikka! Kirjastokortit hankittiin tietysti heti. Oli myös kiva huomata, että saman käytävän päässä on terveysasema. Neuvola on kuulemma koulun lähellä.

Ihanaa, kun ei tarvitse varata aikaa kulkemiseen kun kaikki oleellinen on ihan vieressä. Ruuhkattomuus on jo vähentänyt allekirjoittaneen stressitasoja. Puolisoni työmatka kestää toki kauemmin kuin ennen, mutta lisäys junalla on vain n. 30 minuuttia Helsingin sisäiseen työreissuun verrattuna. Itse toimin yrittäjänä ja teen pääkaupunkiseudulle kymmenisen työmatkaa kuukaudessa, muuten kaikki hoituu kotitoimistosta etänä.

Yllätyin lähikauppamme monipuolisesta tarjonnasta mm. paikallisten tuottajien leipien osalta. Sain myös vinkin Iittalan REKO-piiristä ja jo ensimmäisen viikon aikana päräytimme läheiselle maatilalle Navettapuotiin, josta hankittiin pääsiäiseksi lähiruokaa. Lapset pääsivät rapsuttamaan karitsoja. Eläinteema on ollut ensimmäisinä viikkoina vahvasti läsnä, sillä kävimme myös Hämeenlinnan Kissakoti Kattilassa katsomassa sopivaa kissakaveria kotiimme. Pitäähän maatalossa kissa olla. Jokainen tietysti tavallaan tässäkin asiassa.

Tuntuu hyvältä, että meillä on täällä mukavasti mahdollisuuksia tehdä arjen omia valintoja. Rahakysymyskin se on; kun asumiseen ei mene niin paljon rahaa, voi satsata muihin asioihin. Edellytykset työn löytämiseen ovat myös hyvät – Iittalan erinomainen sijainti ja monipuoliset yhteydet takaavat sen. Muuttomme jälkeistä ”kuherruskuukautta” eläessäni tekee mieli todeta, että Iittala todella on ihmisen kokoinen paikka.

Kristiina Ruuskanen
kahden lapsen äiti, yrittäjä